Varautuminen

Varautumisella turvataan yhteiskunnan toimintaa kaikissa tilanteissa. Varautumista ovat mm.

  • valmiussuunnittelu tai kiinteistötasolla pelastussuunnitelma,
  • etukäteen tehdyt tekniset ja rakenteelliset valmistelut, esim. varavoima ja väestönsuojat 
  • koulutus ja valmiusharjoitukset 
  • henkilöiden, tilojen ja kriittisten materiaalien varaukset.

Voimme kohdata turvallisuuteemme vaikuttavia häiriötilanteita kuten sähkökatkot, lämmönjakelun katkokset ja vesikatkokset, myös arjessa. Häiriön voi aiheuttaa luonnonilmiöt kuten myrskyt, ukkonen, lumikuorma. Häiriö voi johtua myös laitteistojen vioista tai huolto- ja korjaustöistä. Miten näihin tilanteisiin voi varautua?

Kotivara

Yllättäviä tilanteita varten tulisi jokaisesta kodista löytyä kotivara. Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän, eli normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi.

Vesikatkon varalta pidä aina juomavettä ja täytettäviä vesiastioita varalla. Veden tulon katketessa sulje vesihanat ja säännöstele vedenkäyttöä.

Sähkökatkon varalta pidä varalla taskulamppuja, paristokäyttöinen radio, varaparistoja, kynttilöitä ja tulitikkuja. Kytke virta pois kodinkoneista ja –laitteista sähkökatkon ajaksi. Vältä pakastimen ja jääkaapin avaamista.

Pelastuslaitos varmistaa valmiussuunnittelun ja etukäteen tehtävien valmistelujen avulla, että pystymme huolehtimaan ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen ja pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistämme sekä tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Pelastuslaitos suojaa väestöä normaaliolojen onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja vaaratilanteissa suojaamiskeinona on yleensä suojautuminen asuin- tai muihin sisätiloihin. Tulipalotilanteissa käytetään usein suojaväistöä eli evakuointia.

Väestön suojaamiseen liittyy myös väestön varoittaminen uhkaavasta vaarasta. Tärkeimpiä väestön varoittamisen kanavia ovat: 

  • väestöhälyttimet (yleinen vaaramerkki ja puhe on tarkoitettu ulkona olevien varoittamiseen),
  • radio ja TV (teksti-TV:ssä hätätiedotteet s. 112, muut viranomaistiedotteet s. 866)
  • muut mediat,
  • sosiaalinen media (pelastuslaitos: twitter.com/kymenpelastus  ja facebook),
  • kaiutinautot
  • ja täydentävänä mm.  112Suomi sovelluksen vaaratiedote ominaisuus.

Väestönsuojelun tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroilta ja auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä. Kokonaisuudessaan väestönsuojelu kuuluu useiden viranomaisten vastuulle. Pelastustoimen vastuulla ovat väestön varoittaminen, suojautumisen johtaminen, pelastustoiminta sekä evakuoinnit.

Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai väestönsiirtojen eli evakuointien avulla. Väestönsuojien ensisijaisena tarkoituksena on suojata väestöä sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Normaalioloissa väestönsuojia käytetään esimerkiksi asuintalojen varastotiloina, liikuntahalleina ja sosiaalitiloina. Väestönsuojat pitää kuitenkin pystyä tyhjentämään ja ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa.