( Tarran koko luonossa on 50mm x 100 mm)

Tarra kerrostalojen paloturvallisuutta parantamaan

Suomessa sattuu vuosittain lukuisia tulipaloja, joiden yhteydessä kerrostalon asukkaat pyrkivät poistumaan rakennuksesta savuisen porraskäytävän kautta. Tämä väärä menettelytapa aiheuttaa lukuisia läheltä piti -tilanteita ja hankaloittaa pelastuslaitoksen toimintaa.

Tapausten vuoksi Kymenlaakson pelastuslaitos on ryhtynyt toimiin, jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin. Pelastuslaitos päätti yhdessä valtakunnallisten pelastusalan järjestöjen Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa lanseerata poistumisturvallisuustarran kiinnitettäväksi jokaisen kerrostaloasunnon oven sisäpuolelle.

Projektiin liittyen Kymenlaaksossa suoritettiin helmikuussa kerrostaloasukkaille suunnattu kysely, johon osallistui 502 kerrostaloasukasta. Kyselyn tulosten mukaan
- kerrostalohuoneistossa alkusammutusvälineitä on 49 %:ssa asuntoja
- huoneistoon asennettujen palovaroittimen määrä on uuden, vuoden 2010 alussa voimaan astuneen määräyksen mukainen (vähintään 1 per 60 neliötä) 77 %:ssa asuntoja
- 67 % vastaajista oli sitä mieltä, että taloyhtiö ei ole antanut asukkaille riittävästi tietoa paloturvallisuuteen liittyen.

Porraskäytävän oven merkitys

Rakentamismääräysten mukaan rakennuksista (tarkkaan ottaen rakennuksen jokaisesta poistumisosastosta) tulee olla vähintään kaksi uloskäytävää. Määräykset tuntevat asiassa lievennyksen, jonka mukaan enintään 8-kerroksisten kerrostalojen asuinhuoneistoista voi olla vain yksi uloskäytävä (porraskäytävä) ja sen lisäksi riittää varatie, esimerkiksi avattava ikkuna. Hyvin usein varatien käyttö edellyttää palokunnan toimenpiteitä.

Kerrostalon asuinhuoneiston ja porraskäytävän välinen ovi on osastoiva ovi, jolle (kuten kaikille osastoiville oville) on asetettu vaatimuksia tiiveyden ja eristävyyden osalta. Osastoivan oven tulee rakentamismääräysten mukaan olla itsestään sulkeutuva. Määräykset tuntevat asiassa lievennyksen, jonka mukaan asuinhuoneistojen ulko-ovissa ei tarvitse olla ovipumppua.

Jos kerrostalon porraskäytävässä on savua, asunnossa olevilla ei yleensä ole vaihtoehtoista reittiä omatoimiseen poistumiseen, vaan he joutuvat odottamaan palokunnan toimenpiteitä. Odottaessa asukkaan turvallisuuden kannalta olennaisin tekijä on asunnon ja porraskäytävän välisen oven tiiveys.

Kyselyn tulosten mukaan
- porraskäytävän ja huoneiston välisen oven tiiveys on vastaajien mukaan hyvä 35 %:ssa asuntoja, osittain epätiivis 47 %:ssa ja huono 18 %:ssa

Kyselyn tulosten perusteella näyttäisi siltä, että monen taloyhtiön tulisi tehdä jotain ovien tiiveyden parantamiseksi.

Poistumisturvallisuustarra

Nyt lanseerattava tarra kertoo asukkaalle oikean menettelytavan, kun porraskäytävässä on savua. Mikäli asukas ei tiedä, kuinka toimia, hän saattaa paeta rappukäytävään, joka on paljon vaarallisempi paikka kuin asunto. Savu on myrkyllistä ja siinä oleva häkä aiheuttaa nopeasti tajunnan menetyksen.

Kyselyssä vastaajaa pyydettiin valitsemaan toinen kahdesta vaihtoehdosta tilanteessa, jossa rappukäytävässä on savua:
- "poistun porraskäytävän kautta turvaan" sai 39 %:n kannatuksen
- " jään huoneistoon, suljen oven ja jään odottamaan apua" sai 61 %:n kannatuksen.

Savuiseen porraskäytävään poistuminen on aina erittäin riskialtista, joten ensimmäistä vaihtoehtoa on pidettävä vääränä. Ohjeistukselle näyttäisi siis olevan kysyntää.

Pysyminen sisällä

Havaitessaan savua rappukäytävässä asukkaan pitää
- pysyä sisällä asunnossaan
- sulkea ovi, minkä jälkeen
- soittaa hätänumeroon 112
- kertoa hätäkeskukselle tilanne
- noudattaa saamiaan ohjeita
- siirtyä parvekkeelle tai ikkunaan odottamaan pelastuslaitoksen saapumista
- ilmaista selkeästi oma sijaintinsa esimerkiksi heiluttamalla näkyvää vaatetta ikkunassa.
Pelastajat arvioivat tilanteen ja parhaan pelastuskeinon.

Asukkaan ei tarvitse enää soittaa hätänumeroon, jos kuulee paloautojen lähestyvän, tai huomaa muulla tavoin että pelastajat on jo hälytetty.

Ovi aina kiinni

Pelastuslaitos haluaa myös muistuttaa oikeasta toiminnasta tulipalon tapahtuessa omassa asunnossa. Asuntopaloissa käy usein niin, että asukas pakenee palavasta asunnosta rappukäytävään ja jättää ovensa auki. Tämä pahentaa paloa ja nopeuttaa sen leviämistä, sillä tuli saa enemmän happea. Samalla savu täyttää rappukäytävän. (Ovi ei sulkeudu itsestään koska siinä ei ole ovipumppua, kuten yleensä palo-ovissa on.)
Jos asunnon ovi suljetaan, palon etenemistä talon muihin tiloihin voidaan hidastaa tai se voidaan jopa estää. Oven sulkeminen antaa pelatuslaitokselle lisää tärkeitä minuutteja.

Jakelu kaikkiin asuntoihin

Tarra jaetaan Kymenlaaksossa jokaiseen kerrostaloasuntoon (29 000 asuntoa) viikoilla 11-12. Se pyydetään kiinnittämään oven sisäpuolelle näkyvään paikkaan.

Pelastuslaitos vetoaa kaikkiin kerrostaloasukkaisiin, jotta he kiinnittäisivät tarran oveensa. Tulipalotilanteessa sanallisesti saadut ohjeet helposti unohtuvat. On tärkeää, että tällöin tieto oikeasta toiminnasta on välittömästi asukkaan nähtävissä.

Pilottihankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeen loppuraportti valmistuu toukokuussa.

-----------------------------
Kari Ylönen
paloinsinööri

Kymenlaakson pelastuslaitos
Takojantie 4
48220 KOTKA

044 702 6218
fax. (05) 231 6269
kari.ylonen@kympe.fi